Sijoittaminen

Humalaa seuraa krapula

Vuoden 2008 subprime-kriisin jälkeen ollaan oltu tähän asti nousumarkkinassa. Pörssikurssi hipoo jälleen historiallista ennätystään. On ollut helppoa olla menestynyt sijoittaja, jos sen on aloittanut tässä 10 vuoden sisään, koska meno on ollut pelkkää nousua.

Nousussa tuppaavat unohtumaan kuitenkin helposti ne peruslainalaisuudet, joita sijoittamiseen liittyy, joten ajattelin niistä rustailla hieman itsellenikin muistutukseksi. Tilanne on vähän kuin nousuhumala: on hauskaa, elämä hymyilee ja unohtaa, että humalan jälkeen seuraa krapula. Kuka nyt haluaisi siinä pienessä nousuhumalassa jo valmiiksi murehtia seuraavan päivän darraa?

Nousua seuraa lasku

Historiaa kun katsoo, pörssinousua on aina seurannut lasku. Ei ole siis kovin vaikea päätellä, mitä tulee tulevaisuudessa tapahtumaan, koska pörssikurssit ovat jo pitkään nousseet ja paukuttaneet ennätyslukemia. Sitä, milloin lasku tulee, onkin sitten vaikeampi ennustaa. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa laskun mahdollisuus.

Mitä sitten laskumarkkinassa tehdään? Osa on niin fiksuja sijoittajia, että he osaavat tehdä laskumarkkinassa rahaa shorttaamalla osakkeilla. Arvopaperisijoittaminen ei ole koskaan kiinnostanut minua niin paljon, että olisin halunnut opiskella, miten laskumarkkinan voi hyödyntää. Sen sijaan suunnitelmani on sijoittaa kuukausittain matalakuluisiin indeksirahastoihin sekä nousu- että laskumarkkinassa.

Olen siis hyvin tietoinen, että sijoitussalkkuni arvo saattaa vaikka puolittua lähitulevaisuudessa. Se ei minua kauhistuta, koska salkkuni koko on muutamassa tuhannessa eurossa ja olen tietoinen tästä riskistä sekä valmis sen kestämään.

Voisin olla sijoittamatta nyt ja odottaa romahdusta, mutta minulle on ollut tärkeää päästä alkuun odottamisen sijaan. Olen tullut siihen tulokseen, että sijoitusaikajänteeni ollessa noin 30 vuotta siihen väliin ehtii tulla aika monta laskua ja nousua, joten se on aika sama, missä vaiheessa sitä aloittaa 🙂 Uskon siihen, että tärkeintä on päästä alkuun tai saattaa käydä niin, että odottaa loputtomasti eikä koskaan aloita.

Tästä aiheesta on kuitenkin tärkeä puhua, koska tappiot sijoittamisessa tehdään silloin, kun myydään sijoitusten ollessa miinuksella. Et tee tappiota, jos vain annat rahojen olla ja myyt vasta, kun ne ovat taas plussalla. Samalla tavalla voitot tehdään vasta myydessä 🙂

Suurin osa huonoista sijoituskokemuksista tulee varmasti siitä, että on aloitettu sijoittamaan, jonka jälkeen on tullut laskumarkkina, jolloin sijoitukset on myyty miinuksella. Sen sijaan olisi luultavasti kannattanut pitää sijoitukset ja odottaa niiden uutta nousua. Toki poikkeuksiakin löytyy, eli eiväthän kaikki osakkeet nouse pohjilta takaisin huipulle, vaan jäävät pohjalle.

Hajauttaminen

Sijoitusten hajauttamisesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa?

Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että ostetaan esimerkiksi indeksirahastoja kerran kuussa eikä vain kerran vuodessa. Ajallisella hajauttamisella pyritään siihen, ettei tule ostettua sillä kaikista kalleimmalla hinnalla, vaan välillä korkeammalla ja välillä edullisemmalla.

Jos esimerkiksi saat 10 000 euron perinnön ja haluat sijoittaa sen pörssiin, kannattaa miettiä ajallista hajautusta, eikä ostaa koko summalla yhtenä päivänä. Näin et tule ostaneeksi juuri sillä kalleimmalla hinnalla, ja heti seuraavana päivänä koko sijoituksen arvo laskisi.

Hajauttaminen on myös tärkeää omaisuuslajin sisällä. Ei siis suositella sijoittamaan kaikkea pelkästään esimerkiksi Nesteen osakkeisiin, vaan sanotaan, että kannattaa omistaa vähintään 16:n eri yhtiön osakkeita.

Rahastojen kanssa sama homma. En sijoittaisi itse pelkästään yhteen rahastoon, joka sijoittaa vain esimerkiksi yhteen maahan tai yhteen toimialaan. Kun teknokupla puhkesi 2000-luvun alkupuolella, kävi siihen toimialaan sijoittaneille rahastoille kehnosti. Kannattaa olla siis tarpeeksi hajautusta myös rahastoissa maantieteellisesti ja toimialoittain.

Usein puhutaan, että on myös tärkeää hajauttaa omaisuuslajien kesken. Painotuksia voi toki miettiä oman mielenkiinnon mukaan. Itselläni on sijoituksia arvopapereissa (indeksirahastot), asunnoissa ja lisäksi raaka-aineissa. Painotus on vahvasti asunnoissa, koska ne ovat oma mielenkiinnon kohteeni 🙂

Sijoitussuunnitelma

Sijoitussuunnitelman ei tarvitse olla hieno monisivuinen suunnitelma Excel-taulukoilla höystettynä. Mutta sinulla tarvitsee olla ainakin mielessäsi jonkinlainen suunnitelma.

Tarvitset suunnitelman, jotta tiedät miten toimit, kun laskumarkkina tulee. Paniikissa tehdään harvoin hyviä päätöksiä. Sinun tulee tiedostaa seuraukset, jos sijoitusasunnon arvo laskee esimerkiksi 10–20 prosenttia ja lainan korot nousevat: kestääkö taloutesi tai pääkoppasi? Entä mitä jos arvo-osuustilisi näyttää 40 prosentin laskua? Jatkatko sijoittamista vai alkaako rintaa kiristämään ja menetät yöunet?

Sijoitussuunnitelmaan kuuluu myös ajatus siitä, kuinka kauan aiot sijoittaa. Milloin mahdollisesti tarvitset rahat takaisin: viiden vai kahdenkymmenen vuoden päästä? Sillä jos vastaus on esimerkiksi viiden vuoden päästä, en itse lähtisi ainakaan sijoittamaan pörssiin osakkeiden ollessa huipulla.

En ole itse koskaan ollut sijoittajana pörssiromahduksen tullessa, joten en tiedä miltä se tuntuu, mutta ainakin olen valmistanut siihen itseäni henkisesti sekä tehnyt sen mukaan peliliikkeitä esimerkiksi asuntosijoittamisen parissa.

Suosittelen siis pysähtymään näiden asioiden äärelle, jos olet jo sijoittaja tai olet aikeissa aloittaa. Tee suunnitelma, mieti miten varaudut sijoitusten arvon laskuun ja miten hajautat sijoitussalkkuasi. Jos et ole vielä päässyt alkuun sijoittamisessa, ja kaipaat siinä apua, klikkaa tästä aikaisempaan blogipostaukseeni.


– Johanna

 

Tilaa uusimmat artikkelini sähköpostiisi täältä:

 



Jaa tämä artikkeli!

Jätä kommentti