Sijoittaminen

Tiedätkö millaiseen rahastoon sijoitat? Rahastotyypit esittelyssä

Sana rahasto on varmasti monelle tuttu. Monelle on kuitenkin epäselvää, mikä se rahasto oikein on, mitä se konkreettisesti tarkoittaa ja mihin se sijoittaa. Lisäksi useat sijoittavat rahastoihin, mutta oikeastaan heillä ei ole mitään hajua, mihin rahastoon. Se on vain joku, jota pankkivirkailija on joskus ehdottanut.

Niinpä ajattelin, että olisi kiva yrittää hieman selkeyttää sitä, millaisia eri rahastovaihtoehtoja on tarjolla ja mitkä ovat niiden erot. Rahastoja on useita erilaisia, mutta nämä kolme ovat mielestäni eniten esillä.

  • aktiivisesti hoidettu rahasto = perinteinen rahasto
  • indeksirahasto
  • ETF-rahasto

Toivottavasti saan mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi avattua rahastojen eroja. Tarkoitus on, että tämän kirjoituksen jälkeen sinulla on parempi kuva siitä, mihin olet jo sijoittanut tai mihin sinun ehkä kannattaisi sijoittaa.

Eri rahastotyypit

Aktiivisesti hoidettu rahasto

Aktiivisesti hoidettu rahasto tarkoittaa sitä, että joku henkilö tai henkilöt hoitavat rahaston varoja, ja tekevät päätöksiä esimerkiksi ostaa tai myydä rahaston osakkeita. Rahaston tuotto perustuu siihen, kuinka hyviä sijoituspäätöksiä nämä salkunhoitajat pystyvät tekemään.

Tällaisten aktiivisesti hoidettujen rahastojen kulut ovat yleensä melko korkeat. Tämä johtuu siitä, että rahastoa hoitaville henkilöille maksetaan melko hyvää palkkaa. Tämän lisäksi kauppaa tehdään paljon, josta aiheutuu rahastolle kuluja.

Nämä aktiivisesti hoidetut rahastot ovat tunnetusti tuottavia pankeille, joten siksi niitä tarjotaan yleensä ensimmäiseksi. Sijoituskenttä on kuitenkin muutoksessa, ja koska kuluista on ollut paljon puhetta, ovat pankit alkaneet tarjoamaan myös edullisempia rahastoja, kuten indeksirahastoja.

Kun sijoitat rahaa rahastoon, on sille aina joku päivähinta, eikä sen hinta siis päivän sisällä vaihtele. Ostat osuuden rahastoa, ja rahasto sitten sijoittaa rahat rahastosopimuksen puitteissa.

Voit esimerkiksi sijoittaa rahat rahastoon, joka ostaa vain teknologiayritysten osakkeita tai sijoittaa esimerkiksi vain tietylle maantieteelliselle alueelle. Sen sopimuksen puitteissa rahasto sitten toimii.

Jos kyseessä on esimerkiksi teknologiayrityksiin sijoittava rahasto, se sijoittaa teknologiayrityksiin, vaikka kyseisellä toimialalla menisi huonosti. Salkunhoitaja ei siis tee analyysia, kannattaako kyseisen alan yrityksiin sijoittaa, vaan se pyrkii löytämään parhaat mahdolliset yritykset siltä alalta.

Indeksirahasto

Indeksirahasto on kuluiltaan kevyempi kuin tavallinen rahasto. Indeksirahastossa ei ole aktiivista salkunhoitajaa, vaan rahastonhoitaja ostaa rahastoon osakkeita osakeindeksin mukaan. Näin rahastonhoitaja ei joudu aktiivisesti itse pohtimaan, mitä osakkeita kannattaisi ostaa, vaan perustaa ostoksensa indeksiin.

Esimerkiksi indeksirahasto, joka sijoittaa Helsingin pörssin 25:een vaihdetuimpaan osakkeeseen (OMX 25), ostaa aina Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita. Näin ollen, jos joku yritys menisi esimerkiksi kokonaan konkurssiin, tilalle nousee aina joku toinen.

Indeksirahaston avulla saat hajautusta kustannustehokkaasti. Matalien palkkioiden ansiosta indeksirahasto on mielestäni hyvä sijoitusvaihtoehto pitkäaikaiseen säästämiseen.

Pankin tarjoamaa indeksirahastoa ostetaan samalla tavalla kuin tavallista rahastoa, koska näitä indeksirahastoa ei ole listattu pörssiin, eikä sitä näin ollen voi ostaa suoraan markkinoilta. Tällaiselle Indeksirahastolle on myös yleensä päiväkohtainen hinta, eikä se muutu päivän aikana.

ETF-rahasto

ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto. ETF-rahastoa voi ostaa pörssistä, ihan niin kuin osakkeita. Kauppaa käydään siis pörssissä reaaliajassa.

ETF-rahastojen hallinnointimaksut ovat pääsääntöisesti merkittävästi perinteisiä rahastoja pienemmät. Tämä on varmasti yksi syy ETF-rahastojen suosioon. Maailman suosituimman ETF-rahaston (SPDR S&P500) hallinnointikulu on alle 0,1 % vuodessa.

ETF seuraa lähes aina indeksiä samoin kuin indeksirahastot, minkä takia hallinnointikulut ovat pienet ja hajautus suuri. Tällaisia passiivisia ETF-rahastoja, jotka seuraavat indeksiä, kutsutaan pörssinoteeratuiksi indeksiosuusrahastoiksi.

ETF-rahaston hyvä puoli on myös se, että koska se on listattu pörssiin, voit muuttaa rahaston rahaksi heti ja näet juuri sen hetken hinnan.

Pankin indeksirahaston tavoin myös ETF-rahasto sopii erinomaisesti pitkäjänteiseen säästämiseen. *Molempiin on mahdollista myös tehdä kuukausisäästösopimus esimerkiksi Nordnetin kautta. Indeksirahastoihin pääsee kiinni jo 15 eurolla kuukaudessa ja ETF-rahastoihin 50 eurolla kuukaudessa.

Onko muutaman prosentin kuluilla väliä?

Joku saattaa nyt innostua tarkistamaan oman rahastonsa kulut. Ne kannattaa katsoa tarkkaan, koska perinteiseen rahastoon saatetaan piilottaa jos minkäkinlaista kulua.

Sen jälkeen kun huomaat kulusi olevan kahden prosentin luokkaa, saatat miettiä, onko sillä nyt niin väliä, onko se 2 % vai 0,5 %. Vastaus on, että sillä todellakin on väliä, jos sinua kiinnostaa, paljonko rahastosi tuottaa sinulle rahaa.

Kun puhutaan kymmenien vuosien sijoitus aikajänteestä, muutaman prosentin hallinnointikulut saattavat syödä useita kymmeniä tuhansia euroja verrattuna siihen, jos kulut olisivat 0,5 prosenttia.

Miten päästä alkuun?

Jos et ole vielä aloittanut sijoittamista, käy lukemassa postaukseni, jossa kerron askel askeleelta, miten pääset sijoittamisessa alkuun. Muista, että sijoittamisessa aika on rahaa, eli mitä nopeammin aloitat, sitä parempiin tuloksiin pääset.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on analytics-3265840_1920.jpg
Jos olet edelleen aivan ulapalla mihin sinun kannattaisi sijoittaa, pidä mielessä tämä yksi sääntö: selvitä aina ensin rahaston kulut! Kulut syövät tuottoa, joten niillä on suuri merkitys. Sillä pääset jo alkuun rahaston valinnassa. Itse suosin rahastoja joiden kulut ovat alle 0,6 %. Sen jälkeen ALOITA ja opiskele lisää.

Jos olet jo aloittanut rahastosijoittamisen, mutta et tiedä mihin rahastoon rahasi oikein menevät, suosittelen ottamaan asiasta selvää. Selvitä mihin rahasto sijoittaa ja millaisia kuluja rahastossa on. Jos et ole tyytyväinen rahastoosi, juttele pankkisi sijoitusneuvojan kanssa eri vaihtoehdoista.

Itse olen Nordean asiakas, mutta sijoitukseni hoidan Nordnet-pankin kautta. Jos Nordnet on sinulle vielä vieras, mutta haluaisit tietää siitä enemmän, käy tästä lukaisemassa siihen liittyvä blogipostaus.

Toivottavasti tämä postaus lisäsi ymmärrystäsi eri rahastojen eroista. Kommentoi ihmeessä alle oliko postaus hyödyllinen ja jäitkö vielä kaipaamaan jostain lisää tietoa.

Johanna

*-merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja, eikä minulle tuloja. Mikäli päädyt rekisteröitymään Nordnetin asiakkaaksi, saan siitä komission.

Artikkelia muokattu 1.4.2019

Jaa tämä artikkeli!

2 thoughts on “Tiedätkö millaiseen rahastoon sijoitat? Rahastotyypit esittelyssä

  1. Oli kyllä kivan yksinkertaisesti selitetty, että tälläinenkin vasta aiheeseen tutustuva ymmärsi! Kiitos super paljon sun blogista, luen innolla aina uusia postauksia! Tämä postaus helpotti pelkoa rahastosäästämisen vaikeudesta! 🙂

    1. Moikka Jaana! Ihana kuulla, että postaus lisäsi ymmärrystä ja oli selkeästi kirjoitettu 🙂 Välillä tuntuu, että on haastavia aiheita kirjoittaa tarpeeksi yksinkertaisesti, mutta silti kattavasti 🙂 Ja kiitos kun luet blogia <3

Jätä kommentti